ITS TIME

15 TUNNIN PÄÄSTÄ SANNIN LENTOKONE NOUSEE JA UUSI ELÄMÄ ALKAA

Rakkaus kirjeet ennen lentoa ovat tervettuleita :) 

Nyt nukkumaan , Palaillaan sitten Englannin puolelta.

.

Hyvät Naiset ja Herrat . 6 päivää ja Sanni poistuu kunniallisesti Suomen ilmakehästä.
Tänään jouduin sanoon jo heipat isälle ku se suuntaa muualle . Ei ollut kovin mieluinen homma se .
Tällä viikolla olen myöskin oppinut pakkaamisen kamaluuden .
Tuskaisia kiljahduksia ja muutamia ärrä päitä saatoin laittaa ilmoille kun rupesin matkalaukkua pakkaamaan . Siis kuinka voin pakata vuotta varten kevyesti ?
Mulla on tunneside mun vaatteisiin enkä jätä niitä tänne , ja sitten ne kengät mihin mä ne laitan ? Entäs käsilaukun ? Sehän on meinaan ihan varma etten rupee sitä EF kauheuslaukkua ympäri lontoon muotiympyröitä kantelemaan . Jos siitä laukusta muutettais väri ..... ja otettais pois se ISO VALKOINEN logo kummaltakin puolelta , voisin jopa pitääkkin . Loppujen lopuksi jos näin tehtäisiin olisi tämä keilauskassin näköinen kauhistus vain normaali laukku .
Tällä viikolla olen myöskin vain nähnyt kavereita ja kokenut erittäin oudoksi ajatuksen , että viikon päästä en palaakkaan enään Hatanpään lukion kauniisiin tiluksiin opettajia kiusaamaan vaan jatkan levittämään kauhua toiseen maahan .
Kyllä Kemian opettaja , jos luet tätä vaikken olekkaan siellä , kauhu palaa vuoden päästä.
Lisäksi , minuahan ei sitten kukaan tule lentokentälle saattamaan . Iskän kaveri minut ja Vilman ja hänen saattajansa sinne tiputtaa , mutta siinäpä se olikin . Onse varmaan kun kaikilla muilla on hirvee porukka tuomassa ja lähettämässä eteenpäin , mutta minä yksin siellä henggailen ja kattelen kun muut itkee . Nojaa Everything cant be perfect.

Nonjaa en tässä nyt varmaan ehkä ennen vaihto pääse jakamaan mieleni paradokseja , joten saatanpa jopa seuraavan kerran kirjoittaa Englannin niemimaalta (vaikkei se kaiken käsityksen mukaan olekkaan niemimaa)

Sanni

YEYEAHH

Ulkona sataa . Tosi paljon ja ukkostaa jajaja salamoi.

Ja mie oon yksin kotona .

Hyiiiiiiiiiiiii.

Tänään on ollut varsin mukaisa päivä . Kaverit järjesti minulle pienet läksiäispippalot ja se oli varsin mukaisa juttu . 

Lähtöön 12 päivää .

Yolo . No Homo

Well Maybe a bit homo.

<3 Sanni

 Alle kuukausi.

Alle kuukausi siihen ku lähen pois.

Pääsen toteuttaan jotain sellasta mistä oon aina unelmoinu ,mutta miks mua pelottaa ?

Pelottaa et mut unohdetaan sillä aikaa kun oon poissa, vaikka tiedän varsin hyvin että niin ei tuu käymään.

Pelottaa jättää taakse kaikki se minkä eteen oon työskennelly niin monta vuotta ja pelottaa jättää ne kaikki ihanat ihmiset jotka on tehny mun tähän astisesta elämästä elämisen arvosta .

Kaikki muuttuu jotenkin niin hirveen nopeesti.

Ja haluaisin vaan että aika pysähtyis hetkeks vaikka tiedän et niin ei vaan tuu käymään. Aika menee eteenpäin ja sitä ei tajuu kuinka nopeesti ennenkun on isojen muutosten aika .

Mutta....

Ehkä mä selviän.

:)

Kamala bloggari tässä päivää ----- tai iltaa .
En oo löytäny mitään inspistä kirjotella nyt kun on vaan yrittäny nauttia perheestä ja kavereista kun alkaa toi aika ennen vaihtoo pikku hiljaa loppumaan. Tänään onkin enään 50 päivää lähtöön ja rupee tuntuun jo ja vähän ehkä ahdistaankin enemmän ku ennen . En tie oikein et miltä tuntuu . Mua hirveesti hermostuttaa se alkuleiri erinäisten tai erinäisen ihmisen vuoksi . En haluais olla mitenkään awkward ku tapaan sen sie mutku en tie et onko se enää ees mahdollista olla sillee et joomoi pitkästä aikaa . Mut oon sanonu sen kerra ja sanon uudelleenkin et oon niin kiitollinen , että Vilma on sielä pitämässä mun jalat maassa ja tukemassa mua kaiketi . Vilmalla olikin synttärit tos toissapäivänä joten ONNITTELUT VILMALLE 17W ! (parempi myöhään ku ei koskaan)

                         
Mä oon luulotautinen ihminen . Aina kun mulle iskee joku pienikin kipu tai pidempi krooninen jakso rupeen googlaan ja sieltä tulee aina ne kaikista kauheimmat vaihtoehdot ekana . Oon luulotautisena ihmisenä sairastanu kaikki mahdolliset taudit tällä viikolla . Kaikki alkoi siitä kun huomioin jo usean kuukauden jatkuneen hiustenlähdön ja pyörrytyksen . Myöhemmin mulla alko ja on tälläkin hetkellä selkä todella kipeä ja mun vasen jalka puutuu tosi nopeesti . Lieneekö joku lihas judukka sitte kuka tietää .

OON RAKASTUNU TAAS ----- pitkästä aikaa . Mutta kyseinen rakkauden kohde ei suinkaan ole ihminen vaan Televisio sarja . Katselin Summeria tuossa viimeviikolla ja törmäsin suuresti kiehtovaan sarjaan nimeltä Tanssiakatemia . Se on ihan mahtava .  Rupes ittekkin miettii ton sarjan myötä kuinka mulla on ikävä tanssia . Balettia kun jonkun 5-7 vuotta tanssahtelin niin silloin se ei tuntunut ollenkaan kivalta . Harjoituksen kolme kertaa viikossa tuntu aivan ylivoimasen rasittavalta ja siihen lisättii kaikki muutkin harrastukset niin huuhhu . Mut nyt kun ajattelee nii suoranaisesti kaduttaa että lopetin . Oli se ihan kivaa ku mietin ja tykkään esiintyä ---- en välttämättä tyyliin näytellä , mutta tanssi ja musiikin esittäminen on aina ollu mukaisaa hommaa ja mietinkin että sitten Englannin nummilla kun jalo sieluni vaeltaa voisin ehkä harkita alottavani nykytanssin .

Ja hyvvee jussia kaikille  , olkaahan varovaisia ja juokaa siihe malliin ettei nestehukka yllätä :) 

               

I Böle

Tänäänpäs on ollut kaikin puolin mukaisa päivä.
Heräilin tossa kuuden aikaa jo , ku yskittää aamusin niin sikana ettei saa ees nukuttua . Äiti kerto että olin yöllä puhunu unissani . Olin kuulemma sanonu jokaisen yskäsyn jälkeen "Keuhkotauti klinikalta päivää". Tämä mielenkiintoinen fakta ei sitten taas liittynyt yhtään mitenkään , yhtään mihinkään . Mutta kuitenkin takaisin aiheeseen ---->
Heräsin siis 06.00 AM ja ryhdyin valitsemaan vaatteita päivää varten . Tarkoituksena oli meinaan lähtee Helsinkiin Vaihto-oppilas ohjelman valmennustilaisuuteen Vilman kanssa klo. 10.00 .
Kahdeksalta olin jo suhde valmis joten soitin Vilmalle vielä varmistukseks et se on varmasti saanut ahterinsa ylös sängystä . Tavattiin steissillä ja pienen ruoan oston jälkeen huristeltiin junalla Helsinkiin .
Hesassa huomattiin et oltiin katottu valmennustilaisuuden alkamis aika väärin joten oltiin sitte 4 tuntia aikasessa . Etittiinkin aluks sitä paikkaa semmone 35 minuuttia jonka jälkeen mentiin syömään Heseen .
Kohdattiin varsin mukava pulsu , taino se tuli meidän luokse kertoon jotain tarinaa siitä kuinka se on muusikko ja sitte se alko laulaan meille hopeista kuuta niin lujaa että koko Pasilan steissi varmasti kuuli. Syönnin jälkeen lähettiin tepasteleen ympäriinsä ja päädyttiin kiipeilemään kallioille ja katteleen ku hesalaiset pikkupojat skeittas .

                                  Tämän kanssa kylvettiin tuhoa Pasilassa .

Pakko kyllä sanoo , että Hesalaiset Spurgut on eri kivoja , taino ehkä meille vaan sattu ne kivoimmat . Meinaa sillä aikaa ku ooteltiin steissillä et se valmennustilaisuus alkais meille tuli puhuun eka yks Spurgu ( häntä ei saanut sanoa pulsuks vaan häntä tuli kutsua spurguksi) . Sitten niitä rupes vaan kerääntyyn siihe meidä ympärille tais olla parhaimmas tapaukses kolmen porukka siin ympärillä . Yks niistä oli juurikin käynyt jossai ruoka apu paikassa ja yritti kovasti kysellä että haluttiinko häneltä Limet tai Ruisleipää . Mukavia kavereita .

Si mentiin sinne valmennustilaisuuteen . Ei tullu oikein mitään uutta , saatiin vaan ihan sika rumat kassit. Joo niihin mahtuu hyvin kaikki käsimatkatavarat mut toi logo siin kassis on aika karun näköne . Sitte huristeltiinki jo tämän jälkeen takasin Tampereelle.
Oli varsin mukaisa päivä ja siitä kiitokset Vilmalle , voidaan ottaa taas MELKEIN koska tahansa uuestaan .

      Loppuun vielä edustuskuva :)

Pitäkää hauska loppuviikko .

<3 Sanni

Schools out.