Shaken by the resistance.

Viimepäivinä oon oppinu ihan sikana . Oon oppinu arvostaan sitä millanen ihminen mä oon ja sen etten oikeesti ansaitse mitään ylimäärästä paskaa mun elämään , koska uskokaa tai älkeen mä oon ihan jees. Mä uskon siihen et elämä voi olla yhtä isoo rakkaustarinaa , mä en luovuta kenenkään mulle tärkeen ihmisen suhteen vaikka ne uskoiskin niin . Tällä viikolla oon joutunu ottaan/ musta on otettu taukoo by sellanen ihminen joka on aiheuttanu mun elämässä suurta iloo ja on opettanu mulle rakastumisen ilon taas , koska ennen tätä henkilöä luulin että tämä on mahdotonta . Olo on aikas pahastikkin broken tämän johdosta ja mulla on ihan suunnaton ikävä tätä henkilöä jo nyt , mut ehkä mä taas kuukauden päästä kirjotan sille et olisko mahdollista alkaa taas puhuun .
Oon oppinu myöskin arvostaan ihan sikana mun kavereita , koska mä en myöskään oo ehkä loppujen lopuks se helpoin ihminen . Mullakin on niitä huonoja puolia todella paljon ja ne jaksaa kattella mua silti vaikka oon ihan super ärsyttävä joskus . Oon ihan täydellisesti unohtanu kertoo niille kuinka paljon ne merkkaa mulle joten mulla on uus tavote , kerron nyt tässä yleisesti kaikille teille ihanille lukijoille et Mä rakastan mun kavereita , ne on osa mun perhettä .
Koeviikko on ohi nyt koulussa ja alkaa se ajatus siitä että nyt on enään yksi jakso jäljellä tätä vuotta ja sitten kesäloma ja paniikkikohtaukset englanniin lähdöstä alkaa . On se kyl vaikeeta jättää kaikki tänne , voiku vaan saisin kaikki mun elämään suuresti vaikuttavat tekijät matkalaukkuun mukaan ja saisin pitää ne messissää elämässä niit ihanii asioita joita Englannin Mansfield ja ne uudet ihmiset tuo mulle . Mutta yleisesti kokeet meni miten meni , tein Sanni tyylillä eli en vaivautunu lukeen yhteenkään kokeeseen mut mielestäni kyl ihan läpi meni ainaki suurinosa. Toivottavasti teil kaikilla lukijoilla on ollu mahtavat viikot täs nyt ja palataan asiaan . Loppuun vie laitan biisin joka on ny ollu superkulutuksessa täs viimepäivinä .

<3 Sanni